Lähetekeskustelu valtioneuvoston puolustusselonteosta

16.09.2021 klo 15:50
Ryhmäpuheenvuoro 16.9.2021, edustaja Anders Adlercreutz.

Arvoisa puhemies,

Euroopan ja myös Pohjoismaiden turvallisuustilanne on heikentynyt ja muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itsestään selvänä pitämämme sääntöpohjainen järjestelmä on vahvasti kyseenalaistettu. Krim on liitetty Venäjään, ja Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa on monia jäätyneitä konflikteja.

Perustellusti voidaan todeta, että kynnys sotilaallisten keinojen käyttämiseen on laskenut.

Kaikki levottomuudet eivät kuitenkaan johdu vain alueiden joutumisesta suurvaltojen pelinappulaksi. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi johtaa levottomuuksiin, jotka heijastuvat Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

Uhkat eivät ole pelkästään sotilaallisia. Vaikuttamista tapahtuu laajasti, ja informaatiovaikuttaminen voi usein olla tehokkaampaa kuin sotilaallisilla keinoilla uhkaileminen. Levottomuutta ja sisäistä hajaannusta voi luoda sotilaallisilla toimenpiteillä uhkaamalla, mutta myös disinformaation avulla.

Mielipiteitä jakavien poliittisten kysymysten, kuten esimerkiksi maahanmuuton, käytöstä propagandistisiin tarkoituksiin ja levottomuuden luomiseksi on olemassa selkeitä viitteitä ja todisteita. Luodaan uhkakuvia ja ruokitaan eripuraa.

EU:n kyseenalaistamisen tarkoituksena ei aina ole unionin kehittäminen. Joskus tarkoituksena on myös tahallinen epäluottamuksen luominen ja unionin heikentäminen. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi mobiiliverkkoihin liittyen ja nyt viimeksi rokotteita koskevien epäluulojen herättämiseksi.

 

Puolustuspolitiikka on nykyään aiempaa laajempi käsite. Se tarkoittaa myös sitä, että kriisinsietokykyä koetellaan eri tavalla kuin aiemmin.

Tässä todellisuudessa ja tämän tosiseikan valossa käsittelemme Suomen puolustuspoliittista selontekoa. Käsittelemme sitä maailmassa, jossa konfliktien kirjo on aiempaa laajempi ja osittain myös heikommin ennakoitavissa.

Pelikentällä on uusia toimijoita. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että Kiina osallistuu Itämerellä järjestettäviin sotilasharjoituksiin?

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuspolitiikan perusta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kutsuntojen ulottaminen koskemaan myös naisia olisi luonnollista kehitystä. Se, että kaikki kansalaiset joutuisivat pohtimaan omaa valmiuttaan asevelvollisuuden suorittamiseen, on tasa-arvokysymys.

Toistuvat kertausharjoitukset sekä paikalliset ja kansalliset maanpuolustuskurssit tukevat kansallisen tietoisuuden ylläpitämistä siitä monimutkaisesta järjestelmästä, jota tarvitaan kriisistä selviytymiseen. Oli kriisi sitten minkälainen tahansa.

Tällä hallituskaudella tehdään suuria panostuksia sekä merivoimiin että ilmapuolustukseen. On ilahduttavaa, että niillä on kaikkien puolueiden tuki.

Mutta mikään maa ei pärjää yksin. Ja jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voisi olla ulkopuolinen. Olemme riippuvaisia yhteistyökumppaneistamme vakauden ylläpitämisessä lähialueillamme.

EU, Nato ja Nordefco ovat Suomen puolustuspoliittisen yhteistyön tärkeimmät kansainväliset viiteryhmät. Niillä kaikilla on oma tehtävänsä.

Näiden resurssien hyödyntäminen myös taloudellisesti järkevällä tavalla on tärkeää. Päällekkäisten suorituskykyjen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Voidaan pohtia, onko tarkoituksenmukaista, että EU tekee sellaista, mitä Nato voi tehdä.

Mainitsemisen arvoista on se, että Suomi on useimpien Naton keskeisten yhteistyöverkostojen jäsen. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta se on sen tiiviisti integroitunut yhteistyökumppani. Vahva ja yhtenäinen Nato on Suomen etu.

Ruotsissa voi hyvinkin käydä niin, että keskustelu Nato-jäsenyydestä ottaa askeleen eteenpäin seuraavien vaalien jälkeen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä siitä pitäisi kyetä keskustelemaan myös Suomessa.

Kataisen hallituksen aloittama ja Sipilän hallituksen jatkama puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa on kehittynyt entisestään. Se on hyvä. Ei pelkästään siksi, että meillä on toisiaan täydentäviä suorituskykyjä, vaan myös siksi, että se vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ylipäänsä.

Mutta turvallisuudessa ei ole kyse vain sotilaallisista asioista tai kyberasioista.

Puolustusvoimille on annettava tunnustusta Afganistanin onnistuneesta evakuointioperaatiosta.

Mutta myös katastrofin syy on selvä. Yhteiskunta ei pysy koossa ilman demokratiaa, oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sitä, että kaikki löytävät oman paikkansa ja saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Toissa päivänä keskustelimme kehityspoliittisesta selonteosta. Sen avulla emme rakenna pohjaa ainoastaan kehitykselle vaan myös turvallisuudelle. Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan monenlaisia keinoja. Joskus kovia, mutta toivottavasti niin harvoin kuin mahdollista.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri