Vuoden vaihteessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät uusille hyvinvointialueille ja samalla toiminnan rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Toimintojen rahoittaminen tulee olemaan haastavaa monilla alueilla. Kolme poikkeuksellista vuotta, ensin pandemia ja sitten sota, ovat jättäneet jälkensä suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Nyt tarvitsemme valtiolta oikein kohdennettuja taloudellisia ja sosiaalisia panostuksia, jotta uudet hyvinvointialueet voivat täyttää tehtävänsä, RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi toteaa.
– Budjetti kuvastaa epävarmaa taloustilannettamme, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisiin ja yhteiskuntaan kaikilla tasoilla. Tällaisissa olosuhteissa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edellytyksenä on korkea työllisyysaste, terveet ja työkykyiset kansalaiset sekä tehokkaat ja tarpeisiin perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut ja -edut. Terveystaloudellisia investointeja on pystyttävä tekemään pitkällä aikavälillä, ja siksi panostukset ennalta ehkäiseviin toimiin ovat ainoa oikea ja järkevä teko, Rehn-Kivi sanoo.
Budjettiesityksessä ja sote-uudistuksen rahoituksessa vuodelle 2023 on huomioitu mielenterveys- ja päihdepalvelut, vanhusten kotihoidon kehittäminen, hoitotakuu, vammaispalvelulain kokonaisuudistus ja sosiaalisen luototuksen uudistaminen.
– Vaikka talousarviossa on tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen tarkoitettuja varoja, olisin odottanut suurempaa rahoitusta rokotteisiin. Ne ovat yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisevistä välineistä. Meillä on laaja valtakunnallinen lasten ja nuorten rokotusohjelma, mutta sitä tulisi laajentaa myös aikuisille. Valtiovarainvaliokunnan tämän vuoden talousarvioon lisäämä pneumokokkirokotteiden rahoitus olisi pitänyt sisällyttää myös hallituksen ensi vuoden esitykseen ja liittää osaksi kansallista rokoteohjelmaa, Rehn-Kivi sanoo.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
