Miksi sote?

20.02.2020 klo 12:50
Meille kaikille tulee joskus se päivä, jona tarvitsemme apua ja tukea yhteiskunnalta

Sinä päivänä meidän pitää voida luottaa siihen, että saamme tarpeellista ja asianmukaista hoitoa ja hoivaa. Sen takia meidän pitää huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat hyvällä tasolla ja että löytyy osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Tänään meillä Suomessa on tilanne, jossa kaikki kansalaiset eivät välttämättä saa tai eivät voi luottaa siihen, että saavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa ajoissa tai tasa-arvoisesti. Meillä on haasteita muun muassa siinä, että jonot terveysasemille ovat usein liian pitkiä ja eriarvoisuutta korostaa omalta osaltaan se tosiasia, että meillä on hyvin toimiva työterveydenhuolto johon siihen oikeutetut pääsevät nopeasti ja vaivattomasti. Meillä on myös merkittäviä terveyseroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä ja sen lisäksi väestön ikärakenteen kehitys on haastava. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio vie yhteiskuntaa eteenpäin, mutta tarvitsemme jatkossakin ihmisiä, jotka hoitavat toisia ihmisiä ja jotka huolehtivat siitä, että saamme hoitoa ja hoivaa silloin kuin tarvitsemme sitä.

Olemme Suomessa sellaisessa tilanteessa, että meidän on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuoltoamme, jotta voisimme turvata sen laatua ja saatavuutta myös jatkossa. Tämä vaatii m.m. hallintorakenteiden uudistamista ja sen takia tarvitsemme sote-uudistusta. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja myös edelliset hallitukset ovat yrittäneet tätä, mutta eivät ole siinä onnistuneet. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että aikaisemmat hallitukset olisivat tehneet huonoa työtä vaan, että sote-uudistus on erittäin iso ja haastava tehtävä, johon ei ole olemassa helppoa ratkaisua.

Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä sellainen uudistus, joka tekee sosiaali- ja terveyshuollosta nykyistä tasa-arvoisempaa, toimintakelpoisempaa ja kestävämpää. Otamme oppia aikaisempien hallitusten virheistä ja yritämme tehdä parempaa. Uusimaa tarvitsee esimerkiksi erillisratkaisua. Meidän ehdotuksessamme Uusimaa tullaankin jakamaan viiteen eri alueeseen yhden sijasta. Tämä on merkittävä parannus aikaisempiin ehdotuksiin verrattuna. Tällä ratkaisulla voimme parantaa eri alueiden ja yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja siten pystymme myös vahvistamaan demokratiaa. Uudenmaan erillisratkaisulla pystymme myös paremmin turvaamaan palvelut molemmilla kansalliskielillä.

Hoidon laatu ja saatavuus ovat elintärkeitä. Länsiuusimaalaisille Raaseporin sairaala ja Lohjan sairaala ovat tässä keskeisessä roolissa. Tällä hetkellä käydään keskustelua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sisällä Raaseporin sairaalan tulevaisuudesta. Minusta on todella tärkeää, että Raaseporin sairaala myös tulevaisuudessa voi ylläpitää ympärivuorokautista yhteispäivystystä. Myös tulevassa sote-maakunnassa Raaseporin sairaalalla on tärkeä rooli. Sen ympärille olisi aika luontevaa rakentaa yksi tulevan maakunnan sote-keskuksista. Sairaala on tietenkin keskeinen osa asukkaiden sairaanhoitoaketjua mutta se on tärkeä myös alueemme elinvoimaisuudelle.

Suunnitteilla oleva sote-uudistus ei vielä ole maalissa, mutta se etenee nyt hyvää vauhtia. Tämä uudistus ei tule ratkaisemaan meidän kaikkia ongelmia, mutta tosiasia on, että sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava, jotta voimme jatkossa taata parempaa laatua, tasa-arvoisempaa hoitoa, lyhempiä jonoja, hyvää saatavuutta ja samalla luoda mahdollisuuksia hillitä kustannusten kasvua.

Sote-uudistuksessa tärkeintä on kuitenkin ihminen ja hänen oikeutensa hoitoon ja hoivaan. Tätä ei saa unohtaa keskustelussa rakenteista.

Thomas Blomqvist

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Rauhanajan yhteistyö vahvistaa Suomen integroitumista Natoon

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Kansanedustaja Joakim Strand piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Joakim Strand
21.02.2024 klo 17:28

Ryhmäpuheenvuorot

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
eilen klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10