Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin

02.11.2020 klo 15:36

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on Suomessa yritetty tehdä monta kertaa ja monen hallituksen toimesta. Moni ehkä miettii tuleeko siitä koskaan valmista.  Itse istun nyt neljättä kautta eduskunnassa ja olen ehtinyt nähdä monen sote-uudistuksen kaatuvan loppusuoralla. Viimeksi vuoden 2019 helmikuussa, jolloin Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnassa. Mutta nyt tilanne on erilainen. Uskallan uskoa, että Marinin hallituksen äskettäin esittelemä ehdotus etenee maaliin asti. Ja se on tärkeää.

 

Koska on varmasti hyvä muistuttaa, miksi tarvitsemme sote-uudistuksen. Siksi, että kaikkien ihmisten oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kun hän sitä tarvitsee. Tarvitsemme nykyistä kestävämmän järjestelmän. Hallituksen uudistuksessa on tähän tarvittavat ainekset. On tässäkin mallissa tietenkin haasteensa. Mutta, jos tässä olisi kyse helposta uudistuksesta, olisi se tehty jo valmiiksi. Tiedämme, että sote-palvelut ovat raskaita kuntien taloudelle. Siksi on hyvä, että 310 kunnan ja 19 sairaanhoitopiirin sijasta vastuu hoidosta ja hoivasta siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingille.

 

Samalla on rehellistä sanoa ääneen, että tämäkin uudistus on jo nyt ollut pitkä ja työntäyteinen. Yhteisymmärrykseen pääseminen hallituksessa on vaatinut monta luovaa ratkaisua. Yhdessä ministerikollegani Thomas Blomqvistin kanssa olemme tehneet pitkää päivää ja välillä myös yötä tämän uudistuksen parissa.

 

Kova työ tuotti tulosta. Pohjanmaan osalta sote-rahoitus on nyt selvästi parempi kuin lausuntokierroksella olleessa esityksessä. Esimerkiksi  kaksikielisien palveluiden järjestämiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Ns. kaksikielisyyskertoimen  korotus merkitsee Pohjanmaan hyvinvointialueelle noin 9,4 miljoonaa euroa enemmän vuosittain. Se on paljon rahaa esimerkiksi vanhuspalveluiden kannalta.

 

 

Demokratian näkökulmasta on keskeistä, että tulevilla hyvinvointialueilla on riittävä itsehallinto. Verotusoikeus on aidon itsehallinnon tärkeä edellytys, jotta hyvinvointialue voi itse päättää sekä tuloista että menoista. Hallitus on siksi sitoutunut siihen, että maakuntaveroa koskevan lainsäädännön on oltava valmis tämän vaalikauden aikana, jotta vero voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Jos aikataulu ei pidä, hallitus tulee vuoden 2022 kehysriihen yhteydessä pitämään huolen siitä, että hyvinvointialueiden rahoituspohja on riittävä. Tämä on keskeistä, jotta voimme turvata laadukkaat sote-palvelut kaikkialla Suomessa.  RKP teki tämän eteen kovasti töitä. Ja lopputulos on nyt huomattavasti parempi.

Lausuntokierroksen jälkeen hallitus on myös parantanut yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden asemaa. Tämä on tärkeää, koska tarvitsemme myös jatkossa esimerkiksi yksityisiä lääkäriasemia ja kolmannen sektorin ylläpitämää ikäihmisten palveluasumista. Toimivia palvelukonsepteja ei tule heikentää.

 

 

Sairaanhoidosta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta koko Pohjanmaan yhteistä sairaalaa. Nykyinen hallitus päätti jo aiemmin antaa Vaasan keskussairaalalle laajan päivystyksen. On hienoa, että sekä Seinäjoella että Vaasassa on nyt laajan päivystyksen sairaala.

Lopuksi haluan vielä todeta, että arvostan Vaasan kaupungin ja viranomaisten toimintaa vaikeassa koronatilanteessa. On toimittu nopeasti ja päättäväisesti niin kuin pitääkin ja koronatartuntaluvut ovat lähteneet selkeään laskuun. Meidän kaikkien on nyt yritettävä jaksaa tehdä kaikkemme, jotta kehitys jatkuisi myönteisenä.

Anna-Maja Henriksson

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44