Arvoisa puhemies,
Tässä Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Liike Nyt:in välikysymyksessä toistetaan melko tunteellisena mantrana, että Marinin hallitus on valmis viemään suomalaiset veronmaksajat noidankehään. Kuulostaa raflaavalta, mutta se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin elpymispaketti tarjoaa ulospääsyn koronavirusepidemian aiheuttamasta noidankehästä.
Elpymispaketin kaatamista haluavien tulisi ymmärtää, mihin kaikkeen se voisi johtaa. Tai ainakin heidän pitäisi pystyä tarjoamaan jokin muu uskottava ulospääsy.
Tiedämme kaikki, että Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja jos koronasta kärsineen Euroopan taloutta ei saada elvytettyä, suomalaiset työntekijät menettävät työnsä ja maamme vientiyritykset kärsivät. Siinä on kyse meidän kotikunnistamme, työpaikoista ja verotuloista.
Kysymys kuuluu, että tuleeko yhteiseen kirstuun, josta hyvinvointia jaetaan koulunkäyntiin ja perusturvaan, entistä enemmän vai vähemmän verovaroja. Ne tässä ovat vaakalaudalla.
Koronakriisiin vastaamiseksi Suomi on sopinut tästä elpymispaketista yhdessä kaikkien EU-maiden johtajien kanssa. Sillä rahoitetaan investointeja, joilla muutetaan Euroopan tuotantorakennetta entistä kestävämpään suuntaan. Sen on tarkoitus luoda uutta kasvua ja uusia työpaikkoja, mutta myös vahvistaa luottamusta Euroopan talouteen, kuten se on jo tehnytkin. Näitä asioita Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP haluavat korostaa.
Arvoisa puhemies,
Eräs asia, mistä ei mielestäni ole puhuttu riittävästi, on se, että maailmanlaajuisesti, mutta myös Euroopan sisällä, käydään todella kovaa kilpailua maiden välillä. Erityisesti maailmanlaajuisissa konserneissa käydään jatkuvaa taistelua siitä, tehdäänkö esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Suomessa, Italiassa, USA:ssa vai Kiinassa.
Koska Suomi on nettomaksaja, on erityisen tärkeää, että harjoitamme sellaista elinkeinopolitiikkaa, jolla turvataan maailmanlaajuisten konsernien toimintaedellytykset Suomessa. Erityisesti keskittymällä systeemitason tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin voimme samalla vahvistaa Suomen asemaa useissa eri globaaleissa yhtiöissä ja arvoketjuissa. Näin voimme myös houkutella aivan uusia kansainvälisiä toimijoita sijoittamaan juuri Suomessa harjoitettavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Muun muassa talousvaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta ovat eri yhteyksissä korostaneet, että Suomen tulee määrätietoisesti pyrkiä johtavaan rooliin kestävän tulevaisuuden luomiseksi tehtävässä työssä kehittämällä systeemitason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista.
Arvoisa puhemies,
Suunnitelmien siitä, miten Suomi aikoo käyttää osansa elpymispaketista, tulee olla valmiina huhtikuuhun mennessä. Elvytysmiljardeja ei saa käyttää yritystukina, vaan panostusten tulee liittyä rakennemuutokseen, ja samat selvät ehdot koskevat kaikkia jäsenmaita. Rahoitettavien investointien on yksiselitteisesti tuettava vihreään talouteen siirtymistä.
Suomen tulee panostaa laajoihin kokonaisuuksiin. Suomen ohjelman ei ole tarkoitus muistuttaa lisätalousarviota, jolla varataan varoja yksittäisiin, usein pienehköihin hankkeisiin. Nyt pitäisi keskittyä aiempaa suurempiin kokonaisuuksiin, jotka antavat sekä yksittäisille alueille että koko maamme taloudelle pitkäaikaista nostetta.
EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja elpymispaketti ovat tärkeitä askelia kohti entistä vahvempaa ja kestävämpää Suomea ja Eurooppa, joilla on entistä parempi kriisinsietokyky.
Hallituksen neuvottelutuloksia yksipuolisesti ja epäoikeudenmukaisesti kritisoitaessa tavallisesti unohtuu se, että Suomen hallitus saavutti myös maamme maanviljelyelinkeinojen kannalta hyvän tuloksen.
Mikään ei tietenkään ole täydellistä eikä kaikista Brysselissä tehtävistä päätöksistä tarvitse pitää. Ei kannata myöskään naiivisti luulla, että esimerkiksi EU:n johtokaksikko, Saksa ja Ranska, ei olisi ajanut omia etujaan juuri tässä ratkaisussa.
Silti Suomi on yksin heikko ja vaarassa jäädä syrjään, mutta pienenä maana voimme toimia aktiivisesti ja selväjärkisesti entistä vahvemman ja dynaamisemman Euroopan puolesta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä elpymispaketti on nyt tarpeen pandemiasta aiheutuneiden pahimpien vahinkojen korjaamiseksi.
Tämä hankala pandemia on myös opettanut sen, että valmiuden kehittäminen ja täysin odottamattomiin olosuhteisiin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää.
